Search
  • liisakontturi-paas

OPISKELIJAN NÄKÖKULMAA PARITANSSIOPINTOIHIN

Kevään 2022 3kk paritanssikurssilla on siis mukana 10 opiskelijaa, joilla on hyvin erilaiset taustat ja lähtökohdat. Tämän artikkelin vieraskynäkirjoittajana on viittä vailla valmis seuratanssinopettaja Mari Kaukonen, joka kertoo seuraavassa ensimmäisten viikkojen kokemuksistaan.


Noiden neljän viikon jälkeen vietettiin viikon hiihtoloma, jonka aikana valitettavasti lievä korona vaivasi useampaa opiskelijaa. Kuluvan viikon alussa on palattu opintojen pariin ja sisältöä on yhdessä muokattu astetta kevyemmäksi, jotta saamme jokaisen täyteen iskuun ja olemme valmiita hyppäämään täysillä fyysisen tanssimisen maailmaan ja jatkamme innolla, ensin Tuomisen Hannan kanssa buggin ja West Coast swingin parissa ja vakiopettajien kanssa syvennymme ainakin tangon ja samban maailmaan.


Alla olevassa kuvassa Kirsi (Kiti) ja Kristiina treenaamassa baletin tenduéta Niina Kastarin opastuksella. Pilateksen ja kehonhuollollisen baletin kautta oma keho ja sen mahdollisuudet tulevat tutuksi.


 

Marin ajatuksia opinnoista neljän ensimmäisen viikon jälkeen


Neljä viikkoa sitten aloitimme 3 kuukauden paritanssikurssin. Oliko kellään tietoa mitä kurssi toisi tullessaan? Joku saattoi ottaa selvää ennen ilmoittautumista, mutta ainakin minä hyppäsin mukaan ajatuksella, että kaikki otetaan vastaan mitä sitten tuleekaan, vaikka alkukyselyssä vihjailtiin kurssiin kuuluvan myös luovaa hulluttelua.

Meitä on monenlaisia tanssijoita tällä kurssilla. On paritanssineitsyeestä pidemmän aikaa tanssineisiin ja kaikkea siitä väliltä sekä montaa kansallisuutta; kaukaisimmat tulevat Karjalasta, eteläisimmät pääkaupunkiseudun ympäristöstä sekä lähimmät Tampereelta.


Oma taustani

Oman tanssitaustani puolesta kuulun siihen pidemmän aikaa tanssineiden kastiin, olen itse asiassa seuratanssiohjaaja. Voisi kuvitella, että etten saisi mitään tästä kurssista irti, koska aloitamme kaikki lajit nollasta. Koen tilanteen olevan aivan päinvastainen. Mielestäni juuri minä saan kaikkein eniten irti tästä kurssista, koska minun ei tarvitse yrittää omaksua niin paljon uutta asiaa kuin monen muun vaan minulle ne ovat ainakin vielä tässä vaiheessa jo opittujen asioiden kertaamista, joka on huomattavasti helpompaa. Voin keskittyä haastamaan ja hienosäätämään omaa tekemistäni, kyseenalaistamaan omia opetusmenetelmiäni sekä kehittymään viejänä.


Jokaiselle jotain

Täällä on oikeasti jokaiselle jotakin. Tuo oli oikeastaan väärin sanottu. Meistä jokainen saa täältä paljon, juuri niin paljon haasteita kuin vain haluaa. Me opettelemme ja hiomme tekniikkaa, kokeilemme lapsille kehitettyä opetusta, pidämme huolta tanssivälineestämme kehonhuoltotunneilla ja paljon, paljon muuta. Musiikkitunnilla heränneeseen äkilliseen tarpeeseen kokeilla humppaa vastattiin saman tien. Ymmärrän hyvin, miksi jotkut kurssin käyneet tulevat uudelleen ja uudelleen tälle kurssille.

Tarvitseeko seuratanssija samalla tavalla tekniikan hallitsemista kuin esimerkiksi kilpatanssija? Ehkä ei, mutta henkilökohtaisesti ajatus paremmasta tanssitekniikasta houkuttelee niin oman tanssiharrastuksen kuin myös opettamisen vuoksi. Haluaisin omilla tunneillani pystyä näyttämään mallia vieläkin paremmin ja selkeämmin sekä herättämään tanssikurssilaisissa vähäsen kiinnostusta tekniikkaan. Toisaalta kiinnostaisi opettaminen ilman valmiita vastauksia, rohkaisemalla kokeilemaan. Siitäkin olemme saaneet maistiaisia..


 

Tämän tanssimatkan ihanimmat muistot tallentuvat paitsi tanssitreenistä myös yhdessä olosta, uusista ystävistä ja yhteisöllisyydestä. Kuvassa Kristiina, Mikko (K-Mikko) ja Kirsi (Lempi) iltateellä.

NAURU ON ÄÄNI JOKA SYNTYY KUN SIELU TANSSII


200 views0 comments

Recent Posts

See All