Opiskelijan näkökulma
Tässä blogiartikkelista 3kk saat lukea Lauran ajatuksia elo-syyskuun vaihteessa käynnistyneestä paritanssikurssista nyt kun tanssin täyteisiä päiviä on ollut kohta kolmen viikon ajan. Laura on luvannut jakaa kokemuksiaan vielä uudestaan kurssin ja oppimisen edetessä —onpa hienoa saada blogiin mukaan opiskelijan näkökulmaa!
Lauran ajatuksia
Lyhyestä, noin kolmen vuoden mittaisesta, paritanssitaustastani huolimatta olin ehtinyt haaveilla Länsi-Suomen opiston Paritanssikurssista jo jonkin aikaa, ja kun haaveeni 31.8 maanantaiaamuna oli toteutumassa, jännityskin oli suuri! Huittisia kohti ajellessamme mietin miten lähtötaitoni tulevat riittämään kurssilla. Olenko arvioinut tämänhetkisen osaamiseni jokseenkin oikein niin, että en olisi hidastamasta muun ryhmän oppimista ja riittäisivätkö valmiuteni vielä tässä vaiheessa opiskelemaan paritanssia näin intensiivisesti sekä perusteellisesti?
Alkujännityksestä selvittiin
Ensimmäiset pari päivää kurssilla poistivat nuo huolenaiheeni, sillä hyvin varhain kävi selväksi, että tämän kurssin yksi hyvistä puolista on, että vaikka ryhmä koostuu eri tanssitaustan omaavista ihmisistä, joista jokaisella on omanlaisensa motiivit tulla kurssille, yhdistävänä tekijänä on paritanssi kaikessa monipuolisuudessaan! Ei ole merkitystä olipa tanssivuosia taustalla kolme tai 30, jokainen rakentaa omannäköisensä tavoitteet ja sen myötä oman oppimisen polkunsa. Ja tämä myös otetaan opetuksessa huomioon! Erittäin laadukkaan, yksilöllisen ja monipuolisen opetuksen lisäksi olenkin jo tässä lyhyessä ajassa saanut kokea myös vertaisoppimisen antia joko havainnoidessani ryhmäläisten jo olemassa olevaa osaamista, onnistumisen kokemuksia tai kamppailuja samojen asioiden kanssa, joiden parissa itsekin työskentelen.
Kuka minä olen?
Myös ryhmäläisten osin omistani eriävät tavoitteet kurssin suhteen ovat avartaneet omaa tapaani tarkastella paritanssia ilmiönä. Ensimmäiseksi tavoitteeksi asetin itselleni perustekniikan kuntoon (lue: paremmaksi) saattamisen, sillä tunnistan tanssilliset puutteeni sekä maneerini. Muiden ryhmäläisten tavoitteita kuunnellessa lisäsin vielä tavoitteeksi tunnistaa, millainen paritanssija olen. Ja tarkoitan tällä sitä kokonaisuutta, joka kattaa oman kehon hallinnan ja ns. tekniikan lisäksi vuorovaikutuksen parin kanssa eli miten otan tanssiparini sekä muut tanssijat huomioon ja miten olen läsnä tanssissa. Mitä itse tuon yhteiseen tanssiin ja mitä viestiä välitän parilleni sekä miten.
Näihin kolmeen viikkoon täällä Länsi-Suomen opiston paritanssikurssilla on nyt jo mahtunut paljon opittavaa ja monipuolisia opetusmetodeja! Olen tanssinut Elisa- open kainaloviennissä, jotta askel suuntautuisi kohti lattiaa ja harjoitellut robottirumbaa Anniina-open seisoessa kiinni kyljessä lyhentämässä askelpituuttani. Olen tuskaisuuteen asti toistanut perusasioita Lissun valvovan silmän alla, jolta ei muuten jää mikään huomaamatta!
Olen tehnyt pari- ja yksintyöskentelynä harjoitteita, kuten joustot, rotaatiot, painonsiirrot yms, ja opiskellut tanssijan kehonhuoltoa sekä tanssimusiikin teoriaa. Olen saanut harjoitella jokaisella tunnilla parityöskentelyn aikana tanssimista myös molemmissa rooleissa ja koen, että se on iso etu oppimisen edistämiseksi. Ainakin itselleni roolien vaihto on lisännyt ymmärrystä syy- seuraussuhteen merkityksestä konkreettisella tasolla.
Mutta ehdottomasti parasta täällä on se, että tänne saa tulla omana itsenään, olla oma itsensä ja kolmen kuukauden kuluttua päättää kurssin omana itsenään, mutta huomattavasti parempana tanssijana :)
Kommentit